Om arbetet med minoritetsspråk

Vuesta 2010 jällaa laki (2009:724) Ruottin kansalisista vähemistöistä ja vähemistökielistä. Laki merkittee ette meän rekiuunila on vastuu ette suojata ja eistää kansalisia vähemistökieliä. Met piämä kans antaa kansalisile vähemistöile maholisuuksia vaikuthaan kysymyksissä jokka koskevat heitä ja niin kauas kun on maholista näissä kysymyksissä pittää yhteisneuvontoja vähemistöitten kans. 

Ruottin viis kansaliset vähemistöt on juutalaiset, romanit, alkuperäkansa saamelaiset, ruottinsuomalaiset ja tornionlaaksolaiset. Kansaliset vähemistökielet on jiddish, romani chib, saame, suomi ja meänkieli. Yhteistä vähemistöryhmile on ette net on asuttanheet Ruottia pitkän aijan ja ette net koostavat ryhmiä joila on näkyvä ja selvä yhtenkuuluvuus. Niilä on kans oma kielelinen eli kulttuurinen kuuluvuus ja tahto ette säilyttää oman identtiteetin.

Region Stokholm on vuesta 2010 hallintoalue suomen kielele, ja vuesta 2019 kans saamele ja meänkielele. Se merkittee ette meilä on velvolisuus tarjota niile asukhaile jokka haluavat maholisuuven ette komyniseerata suulisesti ja kirjalisesti suomen, saamen ja meänkielelä asioissa missä yksityinen on asiakas.

Ohjaustokymentti rekiuunin vähemistöpuliittisele työle  

• Kestävyysplaani
• Kestävyysstratesjii
• Kestävyyen suuntaviivat

Laki (2009:724) kansalisista vähemistöistä ja vähemistökielistä 

Laki (2009:724) kansalisista vähemistöistä ja vähemistökielistä astui voimhaan 1 tammikuuta 2010. Laki takkaa Ruottin kansalisile vähemistöile perussuojan sekä erikoisia oikeuksia sille joka assuu saamen, meänkielen eli suomen hallintoalueessa. Tammikuussa 2019 laki revideerathiin ja oikeuvet ja velvolisuuet vahvistethiin. Laki kansalisista vähemistöistä ja vähemistökielistä korvaa niitä kahta aiempaa vähemistökielilakia. Uusi laki ja sen muutokset Ruottin valtiopäivät on päättäny.